kun nuoresta asti oppi aina mieltään myrkyttämään

ja luottamista pelkäämään

 

oppi heti pienestäkin suuttumaan,

kehuistakin loukkaantumaan

ja tulevaa etukäteen suremaan,

vaikkei syytä usein ollutkaan

 

Onko se naisen luonto vai minun vaan,

kun pelkää omaa onneaan

ja sitä pelkoa ruokkii tahtomattaan

 

mutta kuka sitä onnea on mittaamaan

tai ketään yhtään neuvomaan

kun me kaikki ollaan täällä kerran vaan.