Viimeisenä päivänä hän ei kyennyt enää puhumaan

mutta silmät, ne silmät puhuivat hänen puolestaan

saatoin kuulla vanhojen nivelien kitisevän kuopissaan

hänen nyökätessään pieneen ikkunaan

on hyvä päivä kuolla

silti luinen rintakehä jatkoi nousemistaan

kun sade rummutti kattoa valtoimenaan

 

minä istuin hänen viimeisellä vuoteellaan

kellossa tunnit vaihtoivat vuorojaan

ja kun rintakehä ei enää noussutkaan

näin vain hymyn ryppyisen autuaan

kun hän pääsi paikkaan parempaan

 

vaan sade jatkoi lauluaan