Muistan elävästi sen

kun kirjoitin ensimmäisen runoni

se kertoi syksystä ja harakasta oksalla

viatonta tilannekuvausta parhaimmillaan

se piti lukea aamunavauksessa koko koulun edessä

ja illalla itkin peiton alla

kun en olisi halunnut

koska muut nauroivat aina

kateellisia äiti sanoi

mutten uskonut kunnes

opettaja vertasi Bukowskiin

ja olin pyörtyä onnesta

 

 

 

kiitos tuesta.