Muistatko kun me käveltiin

sillä valaistulla sillalla

ja sä sanoit että maailma ei oo mun

se on meidän

tai sen ku mä itkin maailman pahuutta

sinä valkoisena sunnuntaina

ja sä sanoit ettei se oo mun syy

se on meidän

 

en mä tiedä miksi olen tällainen pervo

että säilytän sua vieläkin lompakossa

tai miksi

jollain sairaalla tavalla

 

mä odotan yhä